tiistai 10. joulukuuta 2013

Hyvinvointihavaintoja matkan varrelta




Opintomatka on tuonut paljon uutta tietoa kauniista Ecuadorista, mutta yhtä aikaa se on herättänyt vähintään saman verran kysymyksiä yhteiskunnasta ja hyvinvoinnista. Työsuojelun näkökulmasta turvallisuus ja hyvinvointi pohdituttavat. Tilastot ja keskiarvot kertoisivat vain yhtä totuutta tässä tuhannen erilaisen totuuden maassa, joten tyydyn omiin havaintoihini.

Ecuador muodostuu 24 kansallisuudesta, jotka asuvat eri puolilla aivan eri tyyppisiä olosuhteita Andien rinteillä, Amazonin viidakossa, alankoalueella rannikolla ja Galapagoksen saarella. Korkeuserot ja ilmastot vaihtelevat suuresti, vaikka maa sijaitseekin päiväntasaajalla.

Vauraus jakaantuu epätasaisesti, eikä vähimpänä syynä ole tilastoluvuista huolimatta suuri työttömyys ja epävirallisten työntekijöiden suuri osuus, 52 % koko työväestöstä. Eipä ihme, että kaupustelija voi maantiellä vaikka gorillapuvussa myydä hedelmiä ohikulkijoille.

Julkisen sektorin toimintaa kuvaa rahoituksen puute, ja työtulojen verotus on vasta aloitettu. Ay-liikkeellä ei ole voimaa julkisella sektorilla, kun työntekijöistä vain 3% kuuluu ammattiliittoon.

Työturvallisuus ei ulkopuolisen silmin ole tärkeyslistalla kärjessä. Paikallinen sanonta ”Kukaan ei kuole aattona” kertoo kohtalonuskosta ja koetuista vaikuttamismahdollisuuksista. Rakennustyömailla ei näy kaiteita eikä suojaimia, hitsarille suojalasit ovat haitta, ja liikenne on suomalaisin silmin hurjaa – erityisesti jalankulkijoiden henki on varsin usein vaarassa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita tulee vastaan liikenteessä yli oman tarpeen.

Ecuadorissa on paljon hyviä asioita, joista meidän kannattaisi oppia. Viiden minuutin venyvä käsite odotusajoissa ja stressaamaton suhtautuminen aikataulumuutoksiin olisi terveellistä meillekin. Yhteisöllisyys on itsestäänselvyys, ja perhe ja suku ovat hyvin tärkeitä. Ihmiset ovat ystävällisiä ja leppoisia. Työtä voidaan tehdä joka päivä, mutta toisaalta työ voidaan perustellusta syystä keskeyttääkin – jos vaikka kaverit pyytävät mukaan pelaamaan jalkapalloa.

 Teksti: Tuula Haavasoja


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti