Opintomatkamme toisena päivänä pääsimme tutustumaan Eugenio
Espejo –sairaalaan. Se on maan suurin julkinen sairaala, jossa on 340
vuodepaikkaa ja lisäksi kiireellisiä tapauksia varten 60 vuodepaikkaa. Sairaalan
35 erikoisalueella työskentelee 260 lääkäriä, 350 sairaanhoitajaa sekä 400
perushoitajaa, jotka huolehtivat kuukausittain 26.000 potilaasta.
Potilaat ovat maan köyhimpiä, jotka ei ole työsuhteen
puolesta vakuutettuja tai joilla ei varaa hankkia yksityistä sairasvakuutusta. Hoitohenkilökunta
on sitoutunut tarjoamaan vähävaraisille yhtä laadukasta hoitoa kuin
varakkaammillekin. Henkilökunta korosti että tämä ei ole köyhäinhoitoa vaan
kaikille kuuluva oikeus. Toisaalta sairaalan ammattiliiton puheenjohtaja,
tohtori Almanes painotti, että laadukkaat palvelut edellyttävät reiluja
työoloja. Ongelma on se, ettei lääkäreillä ole ollut oikeutta järjestäytyä eikä
neuvotella työehdoista vuoden 2008 jälkeen, jolloin nämä perusoikeudet
poistettiin presidentti Correan hallinnon lakimuutoksella. Kansainvälisesti edistyksellisenä
pidetty vasemmistolainen presidentti on jatkuvasti kasvattanut valtaoikeuksiaan.
Yksi esimerkki tästä ovat presidentin asetukset, jotka käytännössä ovat murentaneet
julkisen alan työntekijöiden työelämän perusoikeudet.
Näiden asetusten nojalla on mm. viimeisen seitsemän vuoden
aikana irtisanottu 60.000 julkisen alan työntekijää. Pöyristyttävintä irtisanomisissa
on ollut se, että presidentti lähetti työpaikalle aseistettuja sotilaita ja poliiseja,
jotka vaativat työntekijöitä allekirjoittamaan ”pakolliset, vapaaehtoiset
irtisanomisilmoitukset” – kuten asetuksessa kirjaimellisesti määrätään.
Toinen Correan politiikkaa kuvaava esimerkki käynnistyi
kaksi vuotta sitten. Lääkärit aloittivat taistelun lakia vastaan, joka
kriminalisoi lääkärin toiminnan tapauksissa, joissa potilas kuolee hoidon
aikana. Siitä seuraa 3-5 vuotta vankeutta. Protesti hoidettiin niin, etteivät
potilaat joutuneet kärsimään. Keinona käytettiin massairtisanoutumisia. Ne
alkoivat pienistä sairaaloista ja levisivät koko maahan. Laajaa huomiota liike sai
tiedotusvälineissä ja kansalaisten keskuudessa tempauksella, jossa lääkärit
ripustivat symbolisesti valkoiset takkinsa sairaalan ulkopuolelle, mutta jatkoivat
työtään sairaalassa irstisanoutumisestaan huolimatta. Tämä uhkavaatimus toimi,
ja hallitus joutui ainakin tässä vaiheessa perääntymään.
Ammattiylpeys ja ammattietiikka näkyivät selvästi
kierroksellamme henkilökunnan asenteessa. Meille suomalaisille ay-aktiiveille
oli järkytys kuulla, että toimillaan hallitus on kyseenalaistanut julkisen
sektorin työntekijöiden ihmisarvon ja moraalin.
Eila Pelttari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti